EU direktiivimuutoksen ehdotus


Vuoteen 2030 mennessä kaikkien uusien rakennusten on oltava päästöttömiä; uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä jo vuoteen 2027 mennessä.

Energiatehokkuudeltaan heikoimmat rakennukset pitäisi päivittää energiatodistuksen luokasta G vähintään luokkaan F vuoteen 2030 mennessä ja julkiset ja muut rakennukset vuoteen 2027 mennessä. Asuinrakennukset olisi peruskorjattava G:stä vähintään F-luokkaan vuoteen 2030 mennessä ja vähintään E:hen vuoteen 2033 mennessä.

Energiatehokkuustodistusta koskeva velvoite ulotetaan koskemaan rakennuksia joita kunnostetaan, joiden vuokrasopimus uusitaan sekä kaikkia julkisia rakennuksia.

Useassa maakunnassa on huonoimpaan kahteen energialuokkaan kuuluvia pientaloja ja rivitaloasuntoja yli kolmanne asuntokannasta. Näistä keskustaajamien ulkopuolella on suora sähkölämmitys arviolta yli puolessa. Jos komission ehdotus tulee toteutumaan ehdotetussa aikataulussa tulee Suomessa olemaan useita kohteita joita ei kannata peruskorjata.

Perinteisesti toimenpiteet oval olleet lisää eristepaksuutta ja lisää kerroksia laseihin. Seinien läpi virtaa kuitenkin vain 10 – 15 % lämpöenergiasta ja erittäin paksut eristetyt seinärakenteet tuovat omia riskikertoimiaan. Höyrysulkujen repeytyminen, tuholaiseläimet villakerroksissa, kondenssi kun asuntoja koneellisesti jäähdytetään yhä enenevässä määrässä j.n.e

Ehkä olisikin aika siityä miettimään pelkän energiakulutuksen sijasta sitä, millaista energiaa käytetään. Kun asuntoon virtaa sähköenergiaa pääasiassa huippujen ulkopuolella on se todennäköisesti peräisin ylituotannosta esim yöaikaan ja viikonloppuisin. Tämän energian hiilijalanjälki on vain noin 30 g/kWh (tuuli, vesi ja ydinvoima) verrattuna huippuaikaan joka on yli kymmenkertainen vaikka poltettaisiin puuta mitattuna voimalaitoksen piipusta ilman poliittisia päätöksia, joissa kaikki puunpoltto on hiilineutraalia. Raaka-aineen polttaminen on tuhlausta, jos se voitaisiin siirtää pitkäaikaiseen hiilivarastoon.

Kaukolämpölaitokset rakentavat kiihtyvällä tahdilla sähkökattiloita joita lämmitetään huippujen ulkopuolella tällä edullisella ylijäämäsähköllä esim 1 c/kWh ja myydään kaukolämpökuluttajille lämpimänä vetenä esim 10 c/kWh.

Asuntoihin asennettavat lämpövarastot toimisivat sämalla tavalla paitsi, että hinta puretusta energiavarastosta olisi edelleen se 1 c/kWh. Finnshield on yksi tälläinen lämpövasto jossa lämpö varastoidaan puiseen lämpöakkuun.

Leave a Comment

Your email address will not be published. Required fields are marked *